Wc-paperista kakku

Lyhyellä varoitusajalla pamahti tupaantuliaiset ja jotain viemistä piti heti kehitellä...Muutamia ideoita bongailin netistä,mutta ajatus palasi itsekin joskus saamaani vaippakakkuun. ..Yhtenä ajatuksena oli myös se,että ei täytetä uutta kotia millään mahdollisesti tarpeettomalla tavaralla. Kakku on kasattu rakkausruno-wc-papereista ja silkkinauhoista. Koristeena enimmäkseen pinkkiä,kuten tiskiharja,roskapusseja, pyykkipoikia, tuikkukynttilöitä, pullo kuohuvaa, Geisha-suklaata, tiskirätti jne.Ideaa voi kehitellä oman maun mukaan!Tässä lopputulos:

Työveska

Lyhyestä virsi kaunis: kun ei hanno niitä pienimpiäkään tilkkuja heittää hukkaan, voi niistä sadepäivänä tehdä itselleen eväslaukun töihin. Pohjan leveys on nimittäin juuri mitoitettu käytössä oleville eväsrasioille. Väriä elämään!

 

Iisakin kirkko...Ei kun wc

Tätä projektia tehtiin omassa mittakaavassa niiin kauan...olisiko mennyt noin kaksi vuotta siitä päivästä ainakin, kun päätin, että meillä tehdään wc-remontti, siihen päivään, kun tämä oli valmis. Varmasti otin ennen-kuvia vessasta, mutta ne on tainnut tässä parissa vuodessa hävitä, mutta alkutilannetta kuvaillakseni wc oli...kaikkinensa vaaleansininen; niin kalusteet, pönttö kuin muovimatto seinissäkin.

 

Vähissä erin tässä parin vuoden aikana  keräilin remonttimateriaalit ja jo vuosi sitten repäisin sen verran, että purin kalusteet ym. pois. Tämä ei kaikkinensa ollut ehkä ihan viisas ratkaisu, sillä siinä kohtaa, kun vessan patteri irroitettiin käytöstä, meillä ei talon muutkaan patterit olleet turvallisuussyistä käytössä, koko talvena! Tuli muuten kohtuu hyvin lämmitettyä puilla! Säästöähän tämä vaan sitten olikin... mutta siis vähän ennen kesää saatiin pohjatöitä aloiteltua ja kesälomalla tehtyä homma valmiiksi. Lopputulokseen olen enemmän kuin tyytyväinen! Wc on valoista, käytännöllinen ja avarampi, höystettynä tämän hetken lempivärillä!

 

 

Roskisdyykkausta, kirppistelyä ja vanhan uudistamista

Sen verran piti penkoa (luvan kanssa!) tavararöykkiötä, joka oli roskalavalle lähdössä, että jotain tarttui mukaan. Pienellä vaivalla sain olohuoneeseen sivupöydän. Pöytä oli kostunut sen verran, että vetolaatikko ei toiminut, mutta nyt kuivattelun, hiomisen ja maalamisen jälkeen se toimii kuin unelma. Paikka pöydälle löytyi heti sohvan vierestä, mutta tavarat pöydän päällä vaihtuvat tiuhaan tahtiin, en oikein ole asetelma-ihminen...en osaa! Mutta nyt toistaiseksi siinä nököttää lahjaksi saatu maljakko ja kortti.

Tovi sitten piipahdin kirpputorikierroksella ja löytöjä tuli yllättävän paljon. Todellisuudessa paluumatkalla auto oli niin täynnä, että kuskinakin piti vetää penkkiä niin eteen kuin mahdollista. Yksi löydöistä oli Kodin ykkösen-logolla varustettu esiliina. Muutamalla ompeleella sain esiliinasta kivan sohvatyynyn, taskulla! Nyt ei ole kaukosäädin hukassa (niinhän sitä luulisi...)!

Vanhoja pulloa ja purkkeja löytyy aitasta enemmän kuin omiksi tarpeiksi, mutta erityisesti yhdet on olleet Ei saa hävittää-listalla kauan. Toisinaan ottaa aikaa tehdä näinkin vaativa "tuunaus"...mutta nyt loman kunniaksi sain tämänkin jutun tehtyä! Ja hyllyllä nököttävä pikkupurkki irtokirjaimineen syntyi puoliksi vahingossa, kun nakkasin kirjaimet pois käsistäni.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Eskarilaisen huone osa 2

Ihan pieniä lisäyksiä piti pakon sanelemana tehdä... Ja pinkkiä kun ei ole koskaan liikaa,vai onko?Huone on kooltaan kohtuu pieni ja aluksi tuumailin, että kaikki lisäykset pienentävät huonetta entisestään,mutta,mutta,mutta.... En vaan kykene jättämään huonekaluja notkumaan jonnekin aitan nurkkaan, eli:

Kampauspöytä on ollut itselläni käytössä,kun olen ollut alakoulu-ikäinen ja onhan tuo tainnut suvussa olla pitempäänkin. Se oli päässyt kuitenkin vuosien varrella kellastumaan,joten uutta maalia pintaan ja seuraavalle sukupolvelle käyttöön!Kyllä on muuten 6-vuotias neiti tykännyt...Peiliä tähän ei enää ollut tallessa ja ihastuin jotenkin tähän vyö-ideaan jossain netin syövereissä, joten...Peilin osto,vyön maalaus,pari naulaa ja siinä se sitten oli...

Kattovalaisin piti uusia myös jo ehkä vähän vanhallakin idealla. Eli kirpparilta vanha kangasverhoiltu lamppu kainaloon!Ensin poistin lampusta kankaat,sitten suhautin runkoon vähän maalia ja lopuksi pujottelin muutaman maalatun helmen johtoon,ei siis mitään ydinfysiikkaa!Tuo muuten enemmän valoa huoneeseen,kun varjostin ei ole "tiellä".

 

Eskarilaisen huone

Huonetta alettiin talven myötä päivittää mukamas isomman tytön huoneeksi, värejä säästämättä! Järjestys on tuottanut pään vaivaa useammastakin syystä, mutta nykyiseen päädyin pöydän paikan vuoksi. Ikkunasta tuleva valo on erinomainen lisä muiden valojen ohella.

 

 

Pienoinen ongelma on  ollut ikkunan alle sijoitettu patteri. Kun pöytää ei saa kiinni seinään, se ei pysy suorassa paikallaan ja kaikki sälä tippuu pöydän ja patterin/seinän väliin! Tähän keksittiin kuitenkin kohtuu-simppeli ratkaisu: (joutilaaksi jäänyt) tauluhylly!

 

 

Ihan oman muistin virkistykseksi; tällainen se oli ennen....

 

 

Puuhelmet ja kevät

Kovin on vähänlaisesti tullut tehtyä mitään tallentamisen arvoista käsityörintamalla...ja sekin mitä olisi voinut kuvata, on kuvaamatta, syystä että kamera piipahti wc-pöntön pohjalla uimassa...mutta eihän pari-vuotias voi mitenkään tietää, että ei kamera sellaista kestä!

Puuhelmet on nyt pop, edelleen! Edellisestä projektista niitä jäi ylimääräisiä ja niinpä niistä piti jotain tehdä! Ei kun muut tykötarpeet hankkimaan, vähän "sähkötöitä", helmien pujottelua ja maalia. Ja näin tuli uusi lamppu olohuoneeseen:

Rehellisesti sanottuna en ole ihan varma, kummasta versiosta tykkään enemmän...kokonaisuudessaan vaalea OLI kyllä aika kiva....onneksi puuhelmiä saa kohtuu edullisesti! Näyttääpä muuten lamppu varsin erilaiselta kuvattuna valoisalla ja pimeällä.

 

Muutoin on tullut vähän vaihdettua keväisempää asua olohuoneeseen...Ei suurta ja merkittävää, ihan pienesti vaan. Keltainen säilyy edelleen ja nuo pari hassua kasvia tuo kivasti omaa väriään. Yli-innostuin ja tilasin jopa keltaiset verhot, mutta ei...meni jo vähän yli. Pysytään noissa vanhoissa, ne on just hyvät.

 

 

 

 

 

 

 

 

Jokohan tuo olisi aika heittää kutimet kesäteloille? Eipä noilla kyllä suuria määriä ole tänä talvena tehtykkään!