maanantai 22. joulukuuta 2014
Saksii ja parsii
Monesti mietitty ja toistaiseksi hylätty ajatus; blogin kirjoittaminen. Asia on kuitenkin sen verran jäänyt kummittelemaan, että yrittänyttä ei laiteta. Syvin tarkoitus tällä lienee se, että olisi paikka, johon tallentaa sitä kaikkea mitä aikansa kuluksi tulee väsättyä. Ehkä jopa ohjeenkin kera. Se kuka tätä tulevaisuudessa lukee onkin toinen juttu...
Käsillä tekeminen on ollut merkittävässä asemassa kauan. Ollessani noin 5 - vuotias olin mummollani hoidossa. Hän oli neuvonut minulle kuinka sukkaa parsitaan. Se oli ollut minusta niin kivaa puuhaa, että kotiin päästyäni oli saksinut äitini tekemät tuliterät villasukat reiille ja parsinut niitä onnellisena, kunnes...no, kuulin, että toimintani ei ollutkaan ihan suotavaa.! Että pienenä sitä on aloitettu...
Toinen mistä olen kuullut useampaan otteeseen on samaisen mummon hehkutus siitä, miten helppo hoidettava olen pienenä ollut. Mummoni paukutteli mattopuita vieressä ja minä istuin lattialla kangatilkkujen kanssa niitä järjestellen...ja siitä se ajatus sitten kai lähti!
Veikkaisin tämän käsityö-innostuksen olevan jollain tapaa periytyvää, sillä niin äitini kuin molemmat mummonikin ovat/ ovat olleet äärimmäisen taitavia käsityöihmisiä. Ehkä joku kaunis päivä yllän itsekin samalle tasolle, saa nähdä.
Värkäten-nimi... Se mahdollistaa sisällöksi monenlaisen "värkkäämisen"; langoista, kankaista, puusta...pahimmassa tapauksessa jopa vehnäjauhoista (en todellakaan ole leipomisihminen)! Joskus saattaa tulla luettavaa myös kodin värkkäämisestä(toiset kutsuvat sisustamiseksi), jos oikein kovasti innostun.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti